Mestareille maistuu elämänaikainen työ - miksei muillle?

Viikonlopun messuilla Ilo-fiilis-Onni 29-30.8 Lahdessa tuli testattua ideaa elämän mittaisesta työstä. Hyvin monet tavalliset messuvieraat kuittasivat keskustelun työn merkityksestä kommenteilla " olen kovilla"  "hyvä kun jaksaa juuri ja juuri" " minä en pääse koskaan eläkkeelle".  Monien reaktiot noudattivat yleistä ja opittua näkökulmaa työhön. Se on taakka, josta pitäisi päästä eroon.

Tapasin myös monia Ei koskaan eläkkeelle - idean tukijoita. Ensimmäinen oli työterveyshoitaja, joka kertoi kohtaavansa asiakkaita, joilta työnilo on mennyt. Hän suri työkykynsä menettäneitä. Monet olisivat hänen mielestään työkykyisiä, kunhan työtä vain muokattaisiin tekijänsä mukaan. Hänen mielestään työ on meille jokaiselle oikein mitoitettuna terveyden lähde: "Kunhan ihmiset vain pitäisivät paremmin itsestään huolta".

Toinen ideaan tarttunut olikin sitten vanha tuttu: Aikido-mestari Kustaa Ylitalo, joka oli lähdössä Japaniin viisaan opettajansa luo. Kaverilla tulee 80 v täyteen ja haluaa juhlistaa synttäreitään. Budo-lajien mestarit eivät tunne opettajina minkäälaisia ikärajoja eikä liioin eläkesuunnitelmia. Heille opettaminen on elämää, suuri tehtävä ja ilon lähde.

Kustaa Ylitalo on lähdössä ikuisesti töitä tekevän mestarin synttäreille.

Työntäytteisen elämän ideaamme tarttuivat monet terveydenalan ammattilaiset ja erityisesti yrittäjät. Yrittäjien käsitys työstä poikkeaa palkkatyöstä usein sen kokonaisvaltaisuuden johdosta: työ ei ole vaihdannan väline vaan sillä on laajempia merkityksiä: keksiä uusia ratkaisuja, luoda muille työtä ja tietysti vaurastua. Väitän että yrittäjiä ei ole myöskään ylikyllästetty väsymyspuheella. Työ on elämäntehtävä kuten budo-mestareilla. Joskus ehkä jälkipolven harmiksikin. 

Monet eivät halunneet leimautua legendaksi. Olivat vaatimattomia. Ideamme on kuitenkin kertoa jokaiselle mahdollisuudesta luoda elämään merkityksiä ja tulla legendaksi omalla alueellaan ja omalla erinomaisuudellaan. Jokaisella on mahdollisuus tehdä elämästään hieno tarina ja saavuttaa lähipiirinsä ja itsensä kunnioitus. Olkoon työ sitten vapaaehtoista, yrittäjyyttä tai palkkatyötä. 

Jokaisesta voi tulla legenda ja jokaisella on kyky tehdä työtä. On kyse pikemminkin mielentilasta kuin fyysisistä valmiuksista. Tästä kertoi PalveluSandran toimija tarinallaan 90-vuotiaista puhelinpalvelun vapaaehtoisista. He ovat legendoja, jotka eivät lepää, vaan käyttävät arvokkaita elämänvarrella omaksumiaan taitoja: kykyjä kohdata ihmisiä ja luoda merkityksiä. 

Miten voisimme muuttaa suurta kertomusta työstä? Jokainen ihminen on työkykyinen ja arvokas. Kenenkään ei tarvitse katsoa sivusta. Jokainen voi tulla toimimalla oman elämänsä legendaksi.